Sopivasti onnellinen

Luonto on julma, lehtopöllön pesän nuorin sai

kokea sen lauantaina.

Pikku Mildan elämä päättyi ja kolme isompaa saavat

jakaakseen enemmän ruokaa.

Hollannin haikaran pesällä pienimmän pudotti emo pesän reunalta

alas nokittuaan sitä.

Sisäpihallani kirjava orava käy ruokailemassa,

harmaan ja jo värinsä vaihtaneen ruskean kanssa.
Ihmisestä tuntuu kipeältä luonnon lajivalinta.

Sain luettua Leif GW Perssonin Putoaa vapaasti kuin unessa.

Palmen murhaan liittyvä rikosromaani.

Taitavasti kirjoitettu, ihan kuin jollakin kaavalla kirjoitettu,
(ei negatiivisessa mielessä)

välillä pehmennyspaloja.

Pidin.

Toinen kirja, jonka olen lukenut vasta on 

Tommi Kinnusen Neljäntienristeys. 

Sen luin lukulaitteelta matkalla.

Todella hyvin kirjoitettu, pidin siitäkin.

Tiedän, että kirjan loppuosa häiritsee joidenkin

lukunautintoa, minusta se oli yksi versio elämästä.

Tänään täydensin veroilmoitusta, onhan sekin tehtynä, huoh!

Kävimme koko koulu Roissa katsomassa Mestarietsivä 

Kalle Blomkvist- näytelmän.

Luvaton kuvakaappaus netistä, oli kuvauskielto, hm,

onkohan se lupa napata valmis kuva?

Markku Köngäs oli siinä rouva Apelgren ja Redig.

Lapset tuntuivat pitävän näytelmästä.

Laitoin eilen illalla Pinjan ja Emman kirjoittaman 

Unicef-kävelystä kertovan uutisen

 Lounais-Lappiin, julkaisevatkohan he sen?

Päätoimittaja on lomalla.

Jatkan kiitoskorttien tekemistä, toivottavasti tulee kelvollisia.

Tietääkö hän, joka elää viimeisiä hetkiään,
onko ollut onnellinen elämässään,
vai vieläkö mielessä on jos ja jos?

Ja olkoon meillä yhteinen taivas

Äitienpäivän lämpötila +10°C, järripeippoja, vihervarpusia,

punatulkkuja ja peipposia ruokailemassa lintulaudalla 

ja sen alla. Kylmää on.

Jaana-avustaja pyysi tekemään äidille kortin ja pääsin kokeilemaan 

Mari Kytöharjulta ostamaani taustaleimasinta.

Itse pidän kortin tyyneydestä.

Sari-open vauvaa kävivät katsomassa ja tämä

kukkainen/pitsinen vauva pääsi sinne.

Raija pyysi tekemään hääparille kortin,

tällä toivottelin Merille ja Svantelle heidän puolestaan

onnea.

Tähän oman lahjan mukaan laitettuun hääkorttiin
sain kokeilla Karppisen Sadulta ostamaani

leikkuria ja leimasinta.

Kun nyt kortteja on riviin laitettu, tulkoon

myös pari pääsiäiskorttia näkösille.

Aukkotekniikkaa kokeilin näihin, ihan kiva.

Häätyy kesällä testata kaikki KK:n tekniikat tältä keväältä.

Flodassa, Skallsjön kirkko on remontoitu muutama vuosi sitten.

Sen ikkunapenkeille oli koottu pääsiäisen ajan tapahtumia.

Ensimmäinen ehtoollinen ja Jeesus pesemässä Pietarin jalkoja

ovat tällä ikkunalla.

Kirkon tornista on saavuttu alas, suoraan aurinkoa vasten katsoessa
on morsiusparilla jo varovainen hymy

klubitalolla ollaan vapautuneempia.

Kirkonportailla soittajan ja Maija-papin kanssa.

Ilta oli Götanmaallakin kylmä, taivaanranta oli

monivärinen.

Aamulla autojen katoilla oli kuuraa.

Puiden lehdet olivat parhaimmillaan vain sormenpään kokoisia.

Rankka matka, taksilla, junalla vaihtoineen, laivalla, henkilöautolla,

yllättäen kohdattuna myös sitä kuuluisaa "naapurisuhtautumista",

hengissä kuitenkin takaisin kotiin ja töihin.

Omalla pihalla lintujen kanssa kilpailee eläväinen, joka ei ole päättänyt,

onko jänis vai orava. 

Toinen puoli vieläkin valkoisempi,

ensimmäinen tällainen silmiini sattunut.

Nuorille, yhteisen elämänsä toisiinsa liittäneille
Ulla Miettusen lähettämän

Ellen Niit'n runon myötä onnea ja siunausta

vastaan tuleville päiville, aurinkoisille ja varjoisille!

Anna minun olla lintu

joka tekee pesänsä sinun syliisi.

Anna minun olla lintu

joka vie sinun sydämesi laulun

 ylös pilviin.

Anna minun olla lintu

joka tuo taivaalta 

sinulle

tuulen ja auringon salaisuudet.

Anna minun olla lintu.

Mutta ole sinä niitty,

ole mietiskelevä maa,

ole vihreä puu

jolla on puhelevaiset lehdet.

Ja olkoon meillä

yhteinen taivas.

Paul Norrback'n Onnen päivät on soitettu niihin aikoihin,
kun  Suomessa ensimmäisiä pussilakanoita ommeltiin.
Emme toki nukkuneet silloinkaan kuusen alla
sammalmättäillä havut peittoina,
on virheellistä niin luulla.