Kunnolla keskeneräinen

Onni

on kirjottu kiinni

ihmisen sisäpintaan

eikä se näy ilman

surun läpivalaisua

Riekkolan poluilla oli mukana syksy

tuulena ja viileänä paisteena.

Lauantaina oli Suomen luontopäivä,

mitä pienestä rajan siirrosta, Riekkolahan on Haaparannalla.

Suomea siellä praatattiin.

Mustikan perkaajan kanssa praatituokio.

Aikana, jolloin itsellä ei ollut saunaa, eikä kerrostalon 

yhteissauna viehättänyt, kävimme Merin kanssa hiihtolenkin

ja sinne lähtiessämme laitoimme saunan päälle.

Mikäs oli sen parempi, kuin saunoa liikunnan jälkeen!

Nyt siellä ei enää ole sitä ylellisyyttä.

Napapiirin pohjoispuolella löytyi pari viikkoa sitten

vilukkoja.

Vaatimattomia, kauniita kukkia.

Kuuntelen hiljaisuuden luentoa

äänettömästi

puikot kilisevät neuloessani

sanattoman tekstuuri

näkymättömät loistavat värit

valmis on vasta

kunnolla keskeneräinen

Kukkolaforsen lauantaina, tuulta, tyrskyjä

ja uusi "patsas".

Kotilon,

kaukaisen meren lailla

humisee sydän

Niin kauan

kuin kuulee

sydämen humisevan,

niin kauan kuin korva ja sydän

ovat yhtä,

ei tarvitse

pelätä  ketään

eikä yhtään mitään

Suuri ja synkkä on metsä,

pienen pieniä,

pelkkiä tähtösiä,

ovat metsän vapaat kukat

Herra

anna  minun istuttaa

edes pieni puu

vaivaiskoivu, piikikäs pensas,

huomenna herätä

murehtimatta huomista

M L Toukosen ja T Tabermann'in ajatuksia omieni välissä,

kuvia syntymäjärveltä ja viikonlopun vietosta.

Nuorimmaiseni kävi lomallaan ja kokeili

jauhemaisia vesivärejä.

Kauniita syksyn värejä tuorekelmun avulla

tulikin

sekä moniin kortteihin sopivaa taustaa neljällä värillä.

Lapsuuden kotirannasta löytyy vielä patakivien toinen

puolisko.

Monet pyykkivedet siellä keittelin aikoinaan,

mielelläni,

sain olla omissa ajatuksissani,

nauttia veden liplatuksesta,

tuulen huminasta

ja tietty puhtaaksi tulevasta pyykistä.

Jokainen eletty päivä, koetut hetket, tapaamamme ihmiset

kulkevat mukanamme.

Kiitos heistä, kiitos niistä.

Rakennumme niin monista pienistä palasista, ettemme

edes osaa huomata niitä, rikkauksiamme, jotka

kulkevat mukanamme, useimmiten voimanamme.

Olen neulonut siskonrusettisukkia kaksi paria 

ohjeen mukaan valkoisia

ja farkkusiskolle siniset.

Rusetti molemmissa pinkki.

Kun saan siniset pääteltyä, 

laitan tähän kuvankin.

Suunnistajaope, Tiina laittoi blogiinsa viimeiseen

päivitykseen Kahden maan kansalainen laulun.

Niin on taas yksi matka saanut päätöksen täällä,

huumorintajuinen, lämminhenkinen perheenäiti

siirtyi toiseen olevaisuuteen.