tiistai 30. elokuuta 2016

Sä annat voiman nousta yli vuorten

Monet vaiheet saivat sääksiystävämme ja seuraajat kokea kesän aikana.

Viron ykköspesällä asustivat Mai ja Mati.
Monien otosten ja kyselyjen jälkeen jotkut seuraajat saivat
selville, että Mati oli rengastettu Suomessa.

Alku oli viileää, ensimmäisen munan aikaan
Mai heräili aamuun kuuraisena.


Pesän kolmesta munasta kuoriutui ensin kaksi, toinen
poikanen katosi mystisesti ja
kolmas kuoriutui myöhemmin.

Kaksi reipasta sääksen poikasta, 
Neeme CN ja Paavo CP kasvoivat isoiksi.
Lentämään oppivat, mutta Neeme poistui näkyvistä
ennen varsinaista lähtöaikaa. Paavo jäi pesään,
Mati ruokki sitä ja lopulta Mati rakenteli hirsihuvilaa
yksin pesälle.


Komea on pesä taas ensi keväänä saapua, kuka saapuneekaan.

Kakkospesälle tuli vanha tuttu, Irma U5, ensimmäisenä.
Hiukan myöhemmin saapui kolmevuotias Ivo ED.


Alku oli arveluttavaa, kumpikaan ei alkanut pesän rakentamista,
odottiko Irma entistä kumppaniaan,Ivaria
 ja Ivo taas oli kovin nuori.
Seurailijat, sääksikummit, olivat epäileviä
pesinnän onnistumisesta tässä vaiheessa.

Heppoisesta alusta huolimatta asiat edistyivät.
Kolmea munaa hautoivat molemmat,
yksi rikkoutui ja lennähti
rinnuksiin takertuneena pesän reunamille.

Oli tuulta ja ukkosmyrskyjä.
Pienimmän kuoriutuessa satoi pari päivää,
eikä kalatoimituksia saatu pesälle.

Yhdessä kesän myrskyistä pienin lensi pesästä
ja samalla oli kolmaskin pudota.
Ne hetket olivat sydäntä särkeviä katsoa.

Nyt, Irman jo lennellessä kohti talvehtimisaluetta,
Ivar RR passauttaa Ivolla itseään.
Liekö kukaan nähnyt märkää Ivaria,
miten kalastuskoulun laita, onko edes ensimmäistä
luokkaa suoritettu?

Ainokaisena Ivar on kasvanut komeaksi sääksinuorukaiseksi.


Paltamon pesää seurailin syrjäsilmällä, sinne suopesälle
saatiin kolme komeaa sääksinaarasta,
Reeta, Valma ja Ulpu. Miila ja Ulpu ovat jo pois pesälta ja
Penna tuo Reetalle ja Valmalle kalaa.

Linnansaaren sääksipesää seurasin vähiten,
sen eloon työnsivät kalantuojat näppinsä,
sitähän ei toivota, että luonnon pesille mennään ruokkimaan.

Kohta ovat ne ajat elettävänä, että kaikki 
seuraamamme pesät ovat tyhjinä ja pitkä odotuksen aika alkaa.

Luonnolla on oma järjestyksensä, ihmisen on
useinkin vaikea hyväksyä pienen ja heikon osaa.


Vielä tänään  Ivo toi muhkean kalan Ivarille.
Kohta viimeistenkin sääksien on suunnattava kohti
Afrikan seutuja.

Sääksiystäville hyviä nosteita siipien alle
ja kalaisia vesiä.
Suojelusta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Iloitsen kommentistasi!