Hymyile kanssani

Olen tarkastanut historian kokeita viitosilta.

Heidän kanssaan oli taas kiva tehdä kuvistöitä,

tunne taisi olla molemminpuolinen, koska

lähtiessään pojatkin sanoivat, että tulisipa 

keskiviikko taas pian!

Naamarit lähtivät edistymään hyvin, 

kunhan saavat valmiiksi, otan kuvia.

Ahvenaista kuunnellessa löytyi kuihtuneita ruusuja.

Hymyile kanssani.
Jokainen ryppy silittämisen arvoinen.

Pakkasten lauhduttua

Kaksi kirjaa, nyt toinen jo palautettukin kirjastoon,

luettuna:

Saara Kesävuori Tarkasti vartioitu

P.D.James Syystanssiaiset

Syystanssiaisista pidin, vaikka henkilöiden maailma

oli ennen syntymää määritelty kaikkine sääntöineen

ja rajoituksineen.

Nyt olen lukemassa Jamesin Valepotilasta,

jossa Adam Dagliesh ratkoo hoitajaoppilaidem

murhia.

Kesävuoren kirjan rujot kohtalot saivat olon tuntumaan

kurjalta, en oikein saanut lukusykettä,

luin hiukan pitkillä käsillä,

raadollisuuskiintiö tuli täyteen.

Jokapäiväinen elämämme odottaa keskenlukuisena 

vuoroaan vai odottaako oikeata henkeä,

tiedä häntä?

Olemme saaneet nauttia pakkasista, jopa -28°C asti,

välillä oli vain -5°C ja nyt lupailee

kymmenen tienoille ensi viikoksi.

On talvea.

Marja Leenan toinen runokirja on ilmestynyt.

Tilasin sen. Odotan.

Karjalainen Tuula on kirjoittanut kirjan Tove Janssonista

"Tee työtä ja rakasta".

"On niitä, jotka jäävät
ja toisia, jotka lähtevät,
niin on ollut aina.
Kukin saa valita itse,
mutta on valittava ajoissa,
eikä koskaan saa antaa periksi."
Toven kerrotaan sanoneen.

Senkin kirjan haluaisin itselleni, hinta yli 30€,
ehkä lainaan.
Edit. Adlibris myi alennuksella tuota kirjaa
ja nyt odottelen ostostani.

Pienemmän pakasteen sain sulatettua ja tarkastettua

poisheitettävät.

Ensi viikoksi tein kasvis/kanaruokaa valmiiksi.

Pyykinpesu, siivoaminen, niitä ja lepoa on viikonloppuni

ollut.

Huomiseksi teen valmistelutöitä ekaluokan tunnille,

Palestiinalaisia tasakattoisia taloja valmistamme

maitotölkeistä ja puemme muoviukkoja viittoihin.

Aina noista kirpputorien hamstrauksista on

hyötyä, pari vuotta sitten ostin pieniä

muoviukkoja, nyt niille on tarve.

Omieni kanssa päällystämme ilmapalloja 

sanomalehdellä ja tapettiliisterillä.

Niistä sitten teemme naamareita.

Ainakin viitosten kanssa onnistui liistraaminen

hyvin.

Hindåsissa mietitään toukokuuksi pappia,

toivottavasti kiinni saatu naispappi on mukava,
ettei tarvitse etsiä uutta nimeä.

Mie en romaha

Vaikka kuinka on katsomatta Putousta,

(en ole katsonut ensimmäistäkään osasta!)

sen "seurauksilta" ei voi välttyä.

Oppilaat kyllä avittavat, en jää kelkasta,

hokemia kuulee.

Onneksi yksi rohvessoori oli samaa mieltä  (ainakin osin)

kanssani.

En varmaan ole tarpeeksi lapsellinen, että 

innostuisin tuollaisesta.

Oppilaiden kautta minulle on tullut kuva, että kyse on 

lasten katsomisaikaan turhan rivoista jutuista.

Heikki oli saanut ostettua toisen lukulaitteen,
joten saan sen parin viikon sisällä
ja silloin voi kaksi oppilasta lukea yhtäaikaa.
Tai vaikka kolme, tytöt näyttivät lukevan kaksi yhdessä!

Dokumenttikamerat liitettiin pöytäkoneisiin,

kiitos kiinteistöpuolen "pojille" ja kaupungin

sähkömiehelle, Ismo Ahoselle.

Oma pöytäkoneeni (töissä) oli hukannut yön

aikana lähiverkkoyhteyden ja Ismo atk-puolen Saijan 

avustuksella sai koneen taas nettiin.

Sen lisäksi Ismo sai yhdistettyä läppärinkin

nettiin, se on vain niin hidas, että!

Hitaudesta huolimatta aivan ihanaa palvelua taas!

Työterveystarkastukseen kuuluva lääkärikäynti

oli onnistunut!

Lääkäri, uppo outo mies, kuunteli, siis ihan oikeasti

kuunteli, laittoi labraan ja lisätutkimuksiin lähetettä, tutki

ja vielä lupasi soitella ja tavata ja keskustella, miten asiat hoituivat.

Ettäs on tuollaisia ihmisiä olemassa,

suurkiitokset heille!

Päivän pituus on 5h 18 min, kevättä kohti olemme menossa.

Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme on kesken.

Pidän venäläisestä kirjallisuudesta, Pelon yritys päästä

eläneiden nahkoihin ei mielestäni ole onnistunutta,

"pyrkii olemaan" - onnistumatta.
Siis minun ajatukseni kesken olevasta lukukokemuksesta,
ei mitään sen ikuisempaa!

Tuli tunne kuin jollakin, joka oli katsonut Kolmea sisarta,

että pois pitäisi päästä.

(Minä pidän tuosta näytelmästä, kuin myös kirjailijoista:
Rasputinista, Aitmatovista ja Tsehovista.)

Aikoinaan luin innostuneesti Venäjän runotarta,

liekö sitä kirjaa enää missään?

Lenskin aaria:

Helppo, vaivaton, edullinen

Mikä onkaan helppo, vaivaton ja edullinen,

maksaminen hoituu helposti,

ehei, se ei ole smartpost, älä usko mainoksiin!

Siellä pesässään oleilee minulle tullut paketti,

maksaisin, ottaisin sen sieltä.

Kone sanoo, että on virhe ja käskee palaamaan

edelliseen.

Vieressä olevassa lottomyynnissä korttini toimii,

ja kyllä, käytin oikeita numeroita,

ja sitten minun pitää maksaa soitosta ja odottamisesta,

ettäs sellainen smartpost.

Oli viimeinen kerta, että noin pikaista, helppoa ja edullista

tapaa käytin.

Pakkasessa on yritettävä mennä uudelleen kokeilemaan,

koska onhan se paketti sieltä saatava pois.

Sorkkaraudallako?

Edit. Hain paketin, tietokone piti sammuttaa ensin
ja sen jälkeen kone taas toimi.
Olisiko syytä tehdä toimintavarmempi
tai ainakin varoittaa, ettei smartpost aina toimi,
jos sinulla on kiirus, älä käytä.

Terveisin ex-asiakas

Ja musa sitä samaa linjaa!

Olisi pitänyt

Joululomalla ostin Haaparannan K-raudasta varastohyllyn,

vanhimmaiseni innosti kokoamaan pukuhuoneen

tavaroita pois hyllyn paikalta, mutta en silloin millään jaksanut.

Luulin, että kun sanotaan, että hylly on

helppo koota, se on myös sitä.

Vitsit, se mitään helppo ole, siellä seinän vieressä

nojailevat hyllyn tasot. Niitä jatkopaloja en saa

millään oikealle kohdalle, enkä uskalla väkivaltaa käyttää.

Niin, olisi pitänyt...

Torstaina oli satanut päivällä kolaamisen verran

ja niin sitten iltasella ulkoilutinkin kolaa tunnin ja sain

koko alueen hoidettua.

Perjantaina oli kova koillistuuli ja lunta saman verran.

Kolasin ja hiukan tuntui viileältä, mutta siinähän lämpenin,

ajattelin.

Reilun tunnin työskentelyn jälkeen sitten totesin työn tehdyksi

ja tulin sisälle, palelemaan.

En jaksanut suihkuun, saunasta puhumattakaan,

nautin nestettä, kömmin sänkyyn.

Pari tuntia palelin peittojen alla, kunnen viimein nukahdin.

Olisi pitänyt...

Tuon liikunnan tuloksena lauantaina oli virkeä olo, 

vaihdoin kuivaustelineiden paikkaa, järjestelin

puhtaita vaatteita paikoilleen ja yritin sitten sitä

varastohyllyä koota kerrotuin tuloksin.

Tänään poljin taas kuntopyörää (joulun jälkeen olen melkein

 joka toinen päivä niin tehnyt) reilun tunnin ja 15 km, olen

tyytyväinen.

Kokeilin jouluksi saamani Sony-tabletin vaikutusta perjantaina,

wau, miten innoissaan oli eräs pikkuinen mies,

kun luki Bittiviikareita ja teki kirjaselostusta.

Lukeminen oli kivaa, kun mukana oli kone.

Erit.ope oli käyttänyt omaa ipodiaan ja itse ostamiaan

e-kirjoja ja kertoi samaa, 

mistäs saisimme lisää?

Ihan oikeasti kunnan tulisi antaa raha noiden 

ostoon samoin kuin niihin ladattaviin kirjoihin,

mutta ainakin aluksi saamme pienen maistiaisen.

Käyn huomenna  terveystarkastuksessa,

kaupungin työntekijät saavat joka viides vuosi

tuon edun. Samalla voin antaa tammikuuksi sovitut

verikokeet, eipä tarvitse niitä jonotella labraan.

Käyttämäni atorvastatiini särkee niveliä ja lihaksia,

mutta kolesteroliin ei taida olla "särkemätöntä" lääkettä.

Tämä kuivattaa silmiäkin, aamuisin on vaikea saada 

hyvää näkökykyä, on siihenkin tippoja,

niillä sitten taas omat sivuvaikutuksensa.

Koko Suomi on saanut pakkasta ja  luntakin,
pohjoisessa on 93 cm ja etelässä vajaa 5 cm.
Pakkasta meillä nyt - 15°C, se riittäisi, enempää ei tarvitse,
eikä ihan noinkaan paljoa, jos toivoa saisi.

Tuomontuvan Anni, tervetuloa mukaan elämään
pohjoisen arkea!
Usein käyn kurkistamassa, miten sinun päiväsi kuluvat.

Vasemmistolainen arvoliberaali, kuka se sellainen?

Vastasin Mikä jakaa kansaa arvokoneen kysymyksiin

ja niin minut vain napsautettiin paikalleni,

panda mikä panda.

Olisiko suhtautuminen homoliittoihin, maahanmuuttajiin,

jne. tehnyt minusta pandan, joita näkyy olevan 12%

kansasta.

Olihan se tuokin kysely!

Ensimmäinen työpäivä oli joululoman jälkeen,

vein kortin ja euroni avustajalle, joka ei ollutkaan

viimeisenä päivänä ennen lomaa koulussa.

Jouluruusukortin vein myös Delkasille kuitin kanssa,

jotta hän voi varata hieronta-ajan Mirjalle.

Viime yönä oli satanut lunta ja töistä tullessa oli

kone käynyt, joten minulle jäi vain siistimistyö.

Joku oli autokatoksen edestä kolannut lumet.

Sekin helpotti.

Oppilaat olivat virkeitä, taisivat olla virkeämpää 

porukkaa kuin op.huoneen väki.

Arkirytmistä lipsuminen ei ole hyväksi,

edes lomalla.

Oppilaani äänestivät luokan neuvostoon neljä

jäsentä, he saavat olla yhteisen tunnin ohjelman

päättäjiä. (Tietty minulla hienoinen veto- oikeus.)

Yritin innostaa opettajia matikan diplomin käyttöön

luokillaan, en saanut oikein vastakaikua.

Eihän se ole ylimääräistä, oikeasti, 

tuo lasten motivoiminen oppimiseen,

 pakko ei ole kaikkien edetä samassa vauhdissa,

se innostaisi kokeilemaan, osaanko.

Emmekös me ole juuri sitä varten??

Jaa-a, minä taidan taas olla väärässä,

kuulinhan syksyllä, ettei lukudiplomi ole

opetussuunnitelman mukaista, se on kuulemma

ylimääräistä, kunnari. Ah ja oi ja voi,

oh:n sivuilta sen kunnarin olen napannut,

lukeminen ja lukemisen ymmärtäminenkö ylimääräistä,

mina ei jymmarra!

 Kunnarissa on, samoin kuin matikkadiplomissa,

jokaiselle luokka-asteelle omia tehtäviä.

3-4:n kirjatarjotin on Kumi-Tarzan.

"Omille tarzaneilleni" vien sen joululahjatabletin, jotta saan heidät

 innostumaan lukemisesta.

Erityisope kertoi, että hän oli saanut samaa asiaa varten

 pääkoulultaan isomman tabletin.

Oli miten oli, monistin omilleni kirjeet koteihin, 

matikkadiplomin tehtävät

ja jo ennakoiden myös diplomin.

Hyvät on luulot opella.

Huonekaluliike Asko ilmoitti, että varaamani satulatuoli 

on tullut Kemiin, käyn hakemassa.

Jaa-a, kuinkas moni ostaa itselleen tarpeellisen työtuolin

omillaan, en ole kuullut.

Opettajan työkö tylsää, aina samaa paukutusta,

arvaappas uudemman kerran!

Näin Kiinassa ihan oikean pandan v.1989 ja arvelin silloin

matkakumppaneilleni, että se muistuttaa minua,

nyt minusta sitten tuli arvokoneen mukaan

panda, muusta viis, snuuf, snuuf.

Aamutv:n vieras oli ollut Jarkko Martikainen.
Mielenkiintoinen mies,
voisi olla kiinnostava kuunnella koko albumi.
Lumista, vesisateista tammikuun toista viikkoa!

Ai, superihmiset, vai?

Ovat taas alkaneet moitiskelemaan ikääntyneitä,

koko ikämme olemme olleet kaikkeen mahdolliseen

syyllisiä: syntymiseen,koulutuspaikkojen riittämättömyyteen,

 työpaikkojen vähyyteen, eläkkeelle jäämiseen jne.

Nyt "ahdistellaan", ettei meitä ole,

Pekka Piispanen kyselee superihmisiä, 

jotka työskentelisivät 67-vuotiaiksi.

(Aivan kuin meitä ei olisikaan,

sanoisiko Ulla-opettaja konditsionaali??)

Täällähän minä, mutta en mikään super enkä hyper,

ihan tavallinen työstäni pitävä juuri sen

suurista suurimman ikäluokan  edustaja.

Kuntopyörää olen polkenut, näin lomalla on

hyvin siihen aikaa.

Ja ruokailua olen taas reivannut oikeampaan.

Ostin seesamin, auringonkukan ja pellavan siemeniä,

tein tuorepuuroa, jospa se auttaisi noiden

kynsien kuntoon.

Poistin geelit ja yritän vahvistaa muuten,

toivottavasti onnistuu!

Entinen oppilaani Fariba S. toivotteli hyvää uutta vuotta,

sydämestäni toivon hänen löytävän paikkansa

yhteiskunnassamme.

Delkasin luona pistäysin, konsas saan nyverrettyä

kortin, vien hänelle lahjakortin hierojalle,

on raskasta antaa itsestään koko ajan, ellei saa itsekin

hoitoa.

Hanhisuannon Karin uusimman sain luettua,

en kerro siitä mitään ennen kuin sisareni on

saanut omansa luettua.

Kari sanoi olevansa tyytyväinen tuohon kansikuvaan,

se on kirjailijan ajatus.

Sain Otavalta lahjaksi Sirpa Kähkösen Vihan ja rakkauden

liekit, Kohtalona 1930-luvun Suomi.

Sitä ei luekaan kovin harppaillen, Kähkönen on

pyrkinyt "tasapuolisuuteen", joka on kuitenkin

ymmärrettävästi toisaalle kallistuvaa.

Vankilaoloissa aikuisten miesten temppuilut

akitaattoreiden ohjailujen vuoksi ovat jopa hiukan

hävettävää luettavaa. 

Eikö siihen aikaan olisi tarvittu oikeasti kaikkien

 käsiä suomalaisten hyvinvoinnin rakentamiseen?

Siinä oli sidottuina sekä vangitut että vartijat

kiinni toisarvoiseen, mikä näkyikin molempien

puolien toiminnoissa.

Sukutaustassani on molempien puolien edustajia,

siksi en koe olevani toispuoleinen.

Niinhän se on hyvä sanoa, maalla seisovan, 

kun merellä laiva kaatuu.

Ilkalta sain lahjakirjan, valitsin P.D.Jamesin Syystanssiaiset,

se on odottamassa lukijaa.

Heikiltä sain lahjaksi tabletin ja lahjakortin Elisan sivuille.

Nyt minulla on ladattuna oppilailleni luettavaa

helppoluluista ja pikkuisen vaativampaakin.

Pari niistä ihan itsellekin sopivia.

Joulun jälkeen olen taas opetellut olemaan yksikseni,

pojat olivat reilun viikon lomilla.

Ensin aina tökkii, on ikävä poikia,

vaan kyllähän minä yksikseni osaan olla.

Nautinkin yksinolosta.

Yhä uudelleen viehätyn Griegistä,

lisäaromina Artur Rubinstein.