Vasemmistolainen arvoliberaali, kuka se sellainen?

Vastasin Mikä jakaa kansaa arvokoneen kysymyksiin

ja niin minut vain napsautettiin paikalleni,

panda mikä panda.

Olisiko suhtautuminen homoliittoihin, maahanmuuttajiin,

jne. tehnyt minusta pandan, joita näkyy olevan 12%

kansasta.

Olihan se tuokin kysely!

Ensimmäinen työpäivä oli joululoman jälkeen,

vein kortin ja euroni avustajalle, joka ei ollutkaan

viimeisenä päivänä ennen lomaa koulussa.

Jouluruusukortin vein myös Delkasille kuitin kanssa,

jotta hän voi varata hieronta-ajan Mirjalle.

Viime yönä oli satanut lunta ja töistä tullessa oli

kone käynyt, joten minulle jäi vain siistimistyö.

Joku oli autokatoksen edestä kolannut lumet.

Sekin helpotti.

Oppilaat olivat virkeitä, taisivat olla virkeämpää 

porukkaa kuin op.huoneen väki.

Arkirytmistä lipsuminen ei ole hyväksi,

edes lomalla.

Oppilaani äänestivät luokan neuvostoon neljä

jäsentä, he saavat olla yhteisen tunnin ohjelman

päättäjiä. (Tietty minulla hienoinen veto- oikeus.)

Yritin innostaa opettajia matikan diplomin käyttöön

luokillaan, en saanut oikein vastakaikua.

Eihän se ole ylimääräistä, oikeasti, 

tuo lasten motivoiminen oppimiseen,

 pakko ei ole kaikkien edetä samassa vauhdissa,

se innostaisi kokeilemaan, osaanko.

Emmekös me ole juuri sitä varten??

Jaa-a, minä taidan taas olla väärässä,

kuulinhan syksyllä, ettei lukudiplomi ole

opetussuunnitelman mukaista, se on kuulemma

ylimääräistä, kunnari. Ah ja oi ja voi,

oh:n sivuilta sen kunnarin olen napannut,

lukeminen ja lukemisen ymmärtäminenkö ylimääräistä,

mina ei jymmarra!

 Kunnarissa on, samoin kuin matikkadiplomissa,

jokaiselle luokka-asteelle omia tehtäviä.

3-4:n kirjatarjotin on Kumi-Tarzan.

"Omille tarzaneilleni" vien sen joululahjatabletin, jotta saan heidät

 innostumaan lukemisesta.

Erityisope kertoi, että hän oli saanut samaa asiaa varten

 pääkoulultaan isomman tabletin.

Oli miten oli, monistin omilleni kirjeet koteihin, 

matikkadiplomin tehtävät

ja jo ennakoiden myös diplomin.

Hyvät on luulot opella.

Huonekaluliike Asko ilmoitti, että varaamani satulatuoli 

on tullut Kemiin, käyn hakemassa.

Jaa-a, kuinkas moni ostaa itselleen tarpeellisen työtuolin

omillaan, en ole kuullut.

Opettajan työkö tylsää, aina samaa paukutusta,

arvaappas uudemman kerran!

Näin Kiinassa ihan oikean pandan v.1989 ja arvelin silloin

matkakumppaneilleni, että se muistuttaa minua,

nyt minusta sitten tuli arvokoneen mukaan

panda, muusta viis, snuuf, snuuf.

Aamutv:n vieras oli ollut Jarkko Martikainen.
Mielenkiintoinen mies,
voisi olla kiinnostava kuunnella koko albumi.
Lumista, vesisateista tammikuun toista viikkoa!