Kuin publikaani turhakkeen kera

Omassa pihassani lyön rintaani ja kaikella vakavuudella

sanon itsekseni, että

kiitos, Luoja, etten ole kuin työpaikkani hlö, joka

valehteli minun estäneen työtoveriani saamasta

tietokonettaan kuntoon!

Amen!

Toivottavasti sai siitä kiksit, hän.

Meidän atk-naiset kyllä muistavat asian oikein,

mutta kukapas heiltä kysyy,

Yleinen paheksunta vain vyöryi ylitseni.

Aatteles moista.

Naisvaltaisen työpaikan mehuja!

Oikeasti inhottaa tuollainen pirullisuus.

Meitä on moneksi, 

miten se olikaan, jäikö toiset asemalle,

vai eivätkö päässeet edes lippuluukulle?

Oli juuri sopivaa lukaista Tillmannin blogia.

Ettäs osaat louhaista.

Eläköön erilaisuus.

On viikonloppu edessä,

sain kerrallisen vuoden turhakkeen,

taidan kokeilla sitä.

Boschin imuri/puhallin piharoskalle.

Kyllä, olen sitä halunnut jo viime syksystä alkaen,

nyt en raappaa asfalttia,

niskahartiaseutu saa olla rauhassa.

Kävin viemässä joulun ja uudenvuoden lasiset pullot 

vihdoin keräykseen ja

ostin valkoviiniä.

Jospas vielä laittaisin terassin katosta riippumaan

kynttilän ja illalla haistelisin terassin sohvalla istuen

syysillan hailakasta ilmasta.

Minuksi ihan hyvä.

Mitä mieltä olet?

Semmareilla vain väärä viikonpäivä: