maanantai 5. elokuuta 2013

Kuusi luettua

Laidasta laitaan,
luetuksi on tullut,
ihan kaikista en ole kympillä pitänyt.

Virpi Hämeen-Anttila Muistan sinut Amanda.

Muistan sinut Amanda

Kirja kuvaa aatetta, rakkautta ja oman itsensä etsimistä
vanhempien elämän vaatekorin seasta.

Ärsyynnyin jonkun ihmisen nostamisesta pylvään nokkaan,
se taisi haitata loppuosan lukemiseen asti.
En pitänyt parhaimpana Hämeen-Anttilan kirjoista,
se ei kuitenkaan vaikuttanut estävästi, 
kun ostin uuden luettavakseni.

Donna Leon Uskon asia

Uskon asia

Tuttua ja turvallista kesälukemista,konstaapeli Brunetti
kumppaneineen italialaisen juonittelun ja korruption 
sokkeloissa,
hyvin pysyvät pinnalla.
Huonompiakin Leoneja olen lukenut.

Seuraavan kirjan käteeni opasti  dekkarinetin toimittaja
Terttu Uusimaa, kun kyselin häneltä lukemista.
Terttu taisi olla lomittajana entisellä työpaikallaan?

Irja Virtanen Kenttäharmaita naisia

Kenttäharmaita naisia

Ellei ole ollut mitään näkökulmaa aikaisemmin lottiin,
kirjasta saa aika hyvän kuvan sodassa mukana toimineista
naisista, sekä hyvistä että lottamaineen pilanneista.
Ihanteita täynnä olevat nuoret joutuivat arkitodellisuuteen,
olosuhteet karsivat turhat ruusuisuudet pois.
Hyvä kirja.

Patricia Cornwell Punainen usva

Punainen usva

Muistan hyvin tätä kirjaa edellisen Cornwellin,
pidin sitä parempana kuin nyt lukemaani.
Tässä oli taas kaikki mahdollinen,
tuntui, että käveli vanhan kerrostalon lahonneella lattialla
vaarana oli pudota puuttuvien lattialautojen rakosista tuntemattomaan, huh!
Vähempikin minulle olisi riittänyt!

Richard Mason Meren huoneissa

Meren huoneissa

Miksi ja miten tappaa kymmenien onnellisten vuosien
jälkeen puoliso, sitä pohtiessa vanhus palaa
muistoissaan nuoruuteen, sen voimakkaisiin
tunteisiin, ihmisiin ja niiden punosta auki keriessään
päätyy itseään armahtavaan lopputulokseen.
Hieman hämmentyneenä päädyin samaan.
Vaikuttava kirja.

Peter Sandström Sinulle, joka et ole täällä

Sinulle joka et ole täällä

Kuusi novellia, olo oli hiukan kuin piestyllä koiralla,
kun kirja loppui.
Jotenkin rujoja, kolhoja ihmisiä omituisessa elämässään,
olisi tahtonut pestä ja sukia hiukset,
paikata hiutimenneet, rikki kuluneet vaatteet,
tuulettaa tunkkaiset huoneet,
kirja (kirjailija) ei kuitenkaan antanut siihen mahdollisuutta.

En olisi talven pimeydessä lukenut,
nyt luin.

Kesälomalainen lähti Lohjalle ja tänään on ollut jo
ensimmäisen päivän töissä.
Ensi alkuun itkee ikävää, ei siitä pääse
mihinkään, että lasten lähtiessä on ikävä.

Sääksien pesillä on ollut iloittava jäljelle jääneiden 
siivittelyistä ja omatoimisuudesta ruokailussa.
Hiukan on tuntunut, etteivät ole saaneet siipien käyttöohjeita,
niin hassusti siivet taittuvat.

Viron pesällä Kaido irtoaa pesän pinnasta.
Nousee toisinaan hyvinkin korkealle. 


Kennokin yrittää hyvin syönyttä kroppaansa ilmaan.


Vaaran uhatessa maastoutuu Kenno naaras pesän pohjalle
ja Kaido, koirassääksi, tarkastelee, missä ja mikä uhkaa.


Marjaniemen Vuokko (Veikko?) on myös irrotellut itseään pesästä,
on kasvanut ja poseeraa komeana.
Mikäs on kasvaessa yksinvaltiaana.

Aidan laittajaa ei vieläkään kuulunut, puolivälissä heinäkuuta piti alkaa
aidan purku ja anturoiden valu.

Kuntoilu on saanut ainakin verenpainemittarin mukaan
tuloksia, toivon mukaan muitakin näkyy.
Olen pyöräillyt nyt säännöllisesti kuukauden.
Olo on hyvä.

Viimeistä lomaviikkoa viedään,
nautinnollisia elokuun päiviä!



2 kommenttia:

  1. Paljon on sinulla mielenkiintoisia kirjoja luettavana. Ai että hauska poseeraaja kuvassa. Minulla on ollut viime syksystä tätä remonttia ja se kun jatkuu, äsken kävin kantamassa kivä. Terassi, autopaikka ym. vielä hiukan kesken, tavaran toimittajat/kauppa eivät oikein osaa hommiaan.
    Ihana päivä tänäänkin ollut, ei vielä liian kuumaa, meillä kun on sitten oikein pätsi tuo etupiha, en valita ;-)

    VastaaPoista
  2. Hienostihan remonttinne on edistynyt, kun itse tekee ajan kanssa, ehtii tutkailla, miten on parasta.
    Nautinnollista syksyn lähestymistä sinulle.

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi!