perjantai 3. tammikuuta 2014

Ai, superihmiset, vai?

Ovat taas alkaneet moitiskelemaan ikääntyneitä,
koko ikämme olemme olleet kaikkeen mahdolliseen
syyllisiä: syntymiseen,koulutuspaikkojen riittämättömyyteen,
 työpaikkojen vähyyteen, eläkkeelle jäämiseen jne.

Nyt "ahdistellaan", ettei meitä ole,
Pekka Piispanen kyselee superihmisiä, 
jotka työskentelisivät 67-vuotiaiksi.
(Aivan kuin meitä ei olisikaan,
sanoisiko Ulla-opettaja konditsionaali??)

Täällähän minä, mutta en mikään super enkä hyper,
ihan tavallinen työstäni pitävä juuri sen
suurista suurimman ikäluokan  edustaja.

Kuntopyörää olen polkenut, näin lomalla on
hyvin siihen aikaa.
Ja ruokailua olen taas reivannut oikeampaan.
Ostin seesamin, auringonkukan ja pellavan siemeniä,
tein tuorepuuroa, jospa se auttaisi noiden
kynsien kuntoon.
Poistin geelit ja yritän vahvistaa muuten,
toivottavasti onnistuu!

Entinen oppilaani Fariba S. toivotteli hyvää uutta vuotta,
sydämestäni toivon hänen löytävän paikkansa
yhteiskunnassamme.

Delkasin luona pistäysin, konsas saan nyverrettyä
kortin, vien hänelle lahjakortin hierojalle,
on raskasta antaa itsestään koko ajan, ellei saa itsekin
hoitoa.

Hanhisuannon Karin uusimman sain luettua,
en kerro siitä mitään ennen kuin sisareni on
saanut omansa luettua.


Kari sanoi olevansa tyytyväinen tuohon kansikuvaan,
se on kirjailijan ajatus.

Sain Otavalta lahjaksi Sirpa Kähkösen Vihan ja rakkauden
liekit, Kohtalona 1930-luvun Suomi.


Sitä ei luekaan kovin harppaillen, Kähkönen on
pyrkinyt "tasapuolisuuteen", joka on kuitenkin
ymmärrettävästi toisaalle kallistuvaa.
Vankilaoloissa aikuisten miesten temppuilut
akitaattoreiden ohjailujen vuoksi ovat jopa hiukan
hävettävää luettavaa. 

Eikö siihen aikaan olisi tarvittu oikeasti kaikkien
 käsiä suomalaisten hyvinvoinnin rakentamiseen?
Siinä oli sidottuina sekä vangitut että vartijat
kiinni toisarvoiseen, mikä näkyikin molempien
puolien toiminnoissa.

Sukutaustassani on molempien puolien edustajia,
siksi en koe olevani toispuoleinen.

Niinhän se on hyvä sanoa, maalla seisovan, 
kun merellä laiva kaatuu.

Ilkalta sain lahjakirjan, valitsin P.D.Jamesin Syystanssiaiset,
se on odottamassa lukijaa.

Syystanssiaiset

Heikiltä sain lahjaksi tabletin ja lahjakortin Elisan sivuille.
Nyt minulla on ladattuna oppilailleni luettavaa
helppoluluista ja pikkuisen vaativampaakin.
Pari niistä ihan itsellekin sopivia.

Joulun jälkeen olen taas opetellut olemaan yksikseni,
pojat olivat reilun viikon lomilla.
Ensin aina tökkii, on ikävä poikia,
vaan kyllähän minä yksikseni osaan olla.
Nautinkin yksinolosta.

Yhä uudelleen viehätyn Griegistä,
lisäaromina Artur Rubinstein.


2 kommenttia:

  1. Kiinnostavaa luettavaa sinulla näyttää olevan tammikuun iltoihin. Sain tänään Ruotsissa äskettäin ilmestyneen Eva Strömin runokokoelman Utskuret ur ett större träd ja tavaan sitä ihan hurmaantuneena. Näin joulunajan päätteeksi se sopii oikein hyvin. Leppoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Totta, jemmasin nuo kirjat lomalukemisikseni, hiukan erilaista dekkarisuman jälkeen.
    Huomenna alkavat taas työkuviot, ensimmäinen viikko menee palautumisessa rytmiin,
    eläväisiä ovat tiitiäiset.
    Saamme tänne taas lumia, ensi yönä hiukan enemmän ja huomenna on töiden jälkeen odottamassa kolausliikuntaa.

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi!