tiistai 21. tammikuuta 2014

Mie en romaha

Vaikka kuinka on katsomatta Putousta,
(en ole katsonut ensimmäistäkään osasta!)
sen "seurauksilta" ei voi välttyä.
Oppilaat kyllä avittavat, en jää kelkasta,
hokemia kuulee.

Onneksi yksi rohvessoori oli samaa mieltä  (ainakin osin)
kanssani.
En varmaan ole tarpeeksi lapsellinen, että 
innostuisin tuollaisesta.
Oppilaiden kautta minulle on tullut kuva, että kyse on 
lasten katsomisaikaan turhan rivoista jutuista.

Heikki oli saanut ostettua toisen lukulaitteen,
joten saan sen parin viikon sisällä
ja silloin voi kaksi oppilasta lukea yhtäaikaa.
Tai vaikka kolme, tytöt näyttivät lukevan kaksi yhdessä!

Dokumenttikamerat liitettiin pöytäkoneisiin,
kiitos kiinteistöpuolen "pojille" ja kaupungin
sähkömiehelle, Ismo Ahoselle.

Oma pöytäkoneeni (töissä) oli hukannut yön
aikana lähiverkkoyhteyden ja Ismo atk-puolen Saijan 
avustuksella sai koneen taas nettiin.
Sen lisäksi Ismo sai yhdistettyä läppärinkin
nettiin, se on vain niin hidas, että!
Hitaudesta huolimatta aivan ihanaa palvelua taas!

Työterveystarkastukseen kuuluva lääkärikäynti
oli onnistunut!
Lääkäri, uppo outo mies, kuunteli, siis ihan oikeasti
kuunteli, laittoi labraan ja lisätutkimuksiin lähetettä, tutki
ja vielä lupasi soitella ja tavata ja keskustella, miten asiat hoituivat.

Ettäs on tuollaisia ihmisiä olemassa,
suurkiitokset heille!

Päivän pituus on 5h 18 min, kevättä kohti olemme menossa.

Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme on kesken.


Pidän venäläisestä kirjallisuudesta, Pelon yritys päästä
eläneiden nahkoihin ei mielestäni ole onnistunutta,
"pyrkii olemaan" - onnistumatta.
Siis minun ajatukseni kesken olevasta lukukokemuksesta,
ei mitään sen ikuisempaa!
Tuli tunne kuin jollakin, joka oli katsonut Kolmea sisarta,
että pois pitäisi päästä.
(Minä pidän tuosta näytelmästä, kuin myös kirjailijoista:
Rasputinista, Aitmatovista ja Tsehovista.)
Aikoinaan luin innostuneesti Venäjän runotarta,
liekö sitä kirjaa enää missään?

Lenskin aaria:

4 kommenttia:

  1. Taitaa pikkusisko olla muistoissa! Varo, se on vanhuuden merkki sekin ;)

    VastaaPoista
  2. Ai, tuo runotar kirja, no, ei kovin paha merkki!

    VastaaPoista
  3. hauskaa, kun poikkesit;) en usko, että ollaan jääty paitsi mistään suuremmasta vaikka ei katsotakaan putousta - usko pois.
    taas alkoi oikein nolottaa, kun kirjojen lukeminen on jäänyt aivan liian vähiin niin antoisaa kun se onkin...
    rattoisaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Maija, kuin myös, kiitos vierailusta!
    Kirjat, niin, nytkin kaksi etenemässä yhtä jalkaa. Onneksi on luettavia kirjoja ja onneksi on kiva kirjastonhoitaja, joka kertoo uusista luettavista.

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi!