Pesässä ei ole turvassa

Lupailin kortteja, josko niistä alottaisin:

Delkas hoiti taas jalkani ja hänelle tein

näin kevytjalkaiseksi hoidetun rouvan.

Nyt löysin nauhoistani tämän harsonauhan ja 

laitoin siitä kiitoskorttiin ja

tähän jo aiemmin tehtyyn.

Nyt olen ruusukorttiin tyytyväinen.

Sisareni arvioi edellistä mallinukkekorttia liian xx,

hm, onkohan tässäkin jotain moitittavaa?

Tarkoitushan ei ole olla, vaan mistä sitä tietää.

Vuosia olen seuraillut sääksien pesäkameroita,

tänä kesänä on ollut hiukan raskasta katsella niitä.

Ensin satuin kiljukotkan pesään kurkkaamaan,

kun Kain söi sisarustaan.

Sitten Marjaniemen kamera (kiitos V. Pulkkisen)

näytti saaliiden vähennyttyä kuinka julmaa

on olemassaolon taistelu. Oli lohdutonta katsoa isomman 

hakkaavan pientä ja estävän ruoan saamisen.

Niinpä sitten Gunnar kuoli 21.7.

kuukausi ja päivä oli pienen, sitkeän sääksen elämä.

24.7. oli Vuokon rengastuksen aika, jolloin nuori sääksiherra oli

näin terhakkana.

Rengastajan mielestä kyse on uroksesta,

mutta eihän se nimi haitanne?

EENet pesällä alkoi sateisten päivien aikaan nuorimman sorto.

En voi hakkaamisen ollessa pahimmillaan katsoa,

luen vain toisten kirjoituksia.

Tämä kuva on pikkuisesta Kaarista, selkäranka

näkyy, höyhenpuku on takkuinen.

Edessä oikealla on DH Kenno, se on isoin.

Keskellä on DJ Kaido, vanhin ja vasemmalla DK Kaari.

Edit. Teppana kertoi, että Kaido, vanhin on uros ja Kenno ja Kaari naaraita.
Se selittääkin sen, miksi Kenno on isoin.
Kerrallinen työtoverini tunsi linnut ja kertoi,
että petolinnuissa naaras on isompi koirasta.
(Kiitokset sinne pilvien taa metsänkulkijalle!) 

 Ihme ja kumma, tänään on Kaarikin saanut kupuunsa kalaa,

laihassa linnussa se näkyy.

Kaari osaa repiä itsekin kalasta paloja, vaikka Irma ei

syöttäisikään.

Miten pikkuisen käynee?
Edit. 2.8. Kaari pääsi lämpimään, nälättömään 
olevaisuuteen. Me emme nähneet odottamaamme ensilentoa,
luotamme siihen, että siellä siivet kantavat.

Ja lämpimien päivien vakuudeksi kuva, josta näkee,

että lämmintä on ollut.

Lukemistani kirjoista sitten seuraava postaus.

Hexan kanssa syömme paljon kasviksia ja

toisinaan herkuttelemme proteiinipannukakulla.

(Kuntopyörällä matka etenee,

 toivottavasti jotain jää matkan varrelle ja

jotain tulee lisää.)

Hyvää alkavaa viikkoa!