...ja se karannut kala, se vasta olikin!

Leijonaa mä metsästän,

tahdon saada suuren,

enkä pelkää ollenkaan...

Tuntuupas hassulta, kun luen MN:n sivulta

tärpeistä kirjamessuille.

(Ovat liian kaukana minulle, hmm.)

Katja- Elämä särkyy edessäni kirja kiinnosti

ja menin Booky-fi sivuille, sain sättikyselijän vastaani,

vastailin ja alkoi olla ontto olo.

Oli tarjolla kirjaa ja lukulamppua,

kirjan reunaan kiinnitettäväksi kai?

Joskus v. 1966 futuroin kaverilleni, kuinka hamassa tulevaisuudessa
 koko seinän leveydeltä mainostetaan pyykkipulveria

asiakasta nimeltä mainiten,

eikös me eletä nyt juuri sellaisessa ajassa?

Tänä aamuna, ennen töihin lähtöä minusta tuntui,

ennen kuin olin jalkaani ulos pistänyt, että

joku työtovereistani lentää nurin tänään.

Olin Sarin kanssa yhtä aikaa koululla ja hiukan jännäten 

odottelin toisten tuloa, keli ja piha oli liukas.

Tulimme kaikki, paitsi kanslisti Anna, joka oli

kaatunut pihallaan.

Ja sitten se jo aiemmin lupaamani kortti:

Kortti on livenä oikeasti parempi.

juu, kyllä, kuin se karannut iso kala!

Testasin tuota StanleyParkin tähtileimasinta ja se on

oikeasti kivan näköinen.
Puut ovat Paperilohikäärmeeltä tilatusta
Reindeer Landscape-leimasinsetistä.

Taidan tehdä muutaman noita.

Tuon tekstin ostin Rannan Tarjalta.

Kyäni vaikuttaa minuun unta vähentävästi,

on pidettävä paussia, ei ole kiva valvoskella keskellä yötä.

Kyselin Salelta, joka kävi pitämässä aamunavausta,

keneltä saisin nuottipainosversioita pyhäkoululauluista,

nyt niitä taas tarvitsen.

Olin jo ehtinyt laittaa kiertoon, kun luulin, etten

niitä enää tarvitse.

Olisi pitänyt säilyttää kaikki nuotit,
jotka matkaan olivat kertyneet,
leijonanmetsästyksestä pienen pieneen leppäkerttuun.

Turvallista perjantai-iltaa!