Kaksi kirjaa taas luettuna:
Marja-Liisa Heinon Astuit väärään autoon
ja Marko Kilven Kuolematon.
Olen tietty puolueellinen, kun kerron pitäneeni enemmän
sukulaispojan kirjoittamasta kirjasta.
Heinon kirja oli ok, jotenkin en nyt jaksanut innostua
hienoiseen mähnäisyyteen, joka oli pitkin matkaa mukana.
Romanietsivästä pidin tarinassa.
Olen lukenut Markon kaikki kirjat ja jostain syystä pidän Kuolematonta
ensteksparhaana niistä.
Aihe on todella hienosti kerrottu mässäilemättä sillä
ja aiemmissa kirjoissa hieman ärsyttäneet "sykolokisoinnit"
olivat sopivasti mukana.
(Vai olenko tottunut jo niihin?)
Syysloma kului.
Talvirenkaat ovat autossa,
pieni verenkuva ja mammografian tulos
ilonaiheena selvillä,
pari pakettia lähetetty ja saatu,
Kemin Bombuksessa käyty ostoksilla,
pari yötä Rovaniemellä nukuttu.
Linnuille talviruokinta aloitettu.
Lauantaina kotiin tullessa piha oli valkoinen ja
ensimmäiset kolan jäljet näkyivät.
Hups, siinähän tulikin pikaisesti päivitystä.
Valmistelin huomisen tunnit ja kohta onkin aika
etsiskellä uutta unilukemista.
Ei meillä sentään tanssita kirkossa,
Maria Kalaniemi soittaa ja laulaa
muutama kesä taaksepäin
"Koskaan et muuttua saa".
Olen tietty puolueellinen, kun kerron pitäneeni enemmän
sukulaispojan kirjoittamasta kirjasta.
Heinon kirja oli ok, jotenkin en nyt jaksanut innostua
hienoiseen mähnäisyyteen, joka oli pitkin matkaa mukana.
Romanietsivästä pidin tarinassa.
Olen lukenut Markon kaikki kirjat ja jostain syystä pidän Kuolematonta
ensteksparhaana niistä.
Aihe on todella hienosti kerrottu mässäilemättä sillä
ja aiemmissa kirjoissa hieman ärsyttäneet "sykolokisoinnit"
olivat sopivasti mukana.
(Vai olenko tottunut jo niihin?)
Syysloma kului.
Talvirenkaat ovat autossa,
pieni verenkuva ja mammografian tulos
ilonaiheena selvillä,
pari pakettia lähetetty ja saatu,
Kemin Bombuksessa käyty ostoksilla,
pari yötä Rovaniemellä nukuttu.
Linnuille talviruokinta aloitettu.
Lauantaina kotiin tullessa piha oli valkoinen ja
ensimmäiset kolan jäljet näkyivät.
Hups, siinähän tulikin pikaisesti päivitystä.
Valmistelin huomisen tunnit ja kohta onkin aika
etsiskellä uutta unilukemista.
Ei meillä sentään tanssita kirkossa,
Maria Kalaniemi soittaa ja laulaa
muutama kesä taaksepäin
"Koskaan et muuttua saa".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Iloitsen kommentistasi!