keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Tyytyväinen mieli

Kävin eilen puolihieronnassa, ainakin jotain sinnepäin,
joka tapauksessa MJ-Terapi:n hoidossa olin
puolitoista tuntia.
Ensi viikolla onkin koko kropan vuoro.
Mirja Jussheikki hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti,
teet ja pesuaineet, polvet, lonkat siinä tulivat
varsinaisen hieronnan sivussa.
Varasin aikoja lisää, selässä oli tiukkoja paikkoja,
joita pitää sulatella.


Tänään olivat meidän "Kunnari"-vieraamme koululla,
kirjastonhoitaja Tiina Höynälä apureineen ja kirjailija
Kari Hanhisuanto.


Aamulla hain lähtiessäni voileipäkakun ja kuivakakun
mukaani, olihan Kari H. sanonut tulevansa 
kahvipalkalla.

Meinasivat syödä jo aamukahvilla, hups,
olipas joku hoksannut, ettei sitä ihan heti aloiteta.

Luin viime yönä Hanhisuannon ensimmäisen kirjan,
 romaanin Isä meidän. Olipas tykitystä, rankka aihe ja 
Karin dialogiteksti ei jättänyt hetken helpotusta.
Uskomatonta, (varastomiehen tekstiä,
eipäs leimailla!),
perheen surun kokeminen, murrosikäisen kasvukivut,
yhteiskunnan kannanotot, häätyy hattua nostaa.

Isä meidän

Tänään ostin 10.10. julkaistun kirjan, Tuli sade rankka,
joka käsittelee narsismia.


Luokassani on kaksi innokasta kirjoittajatyttöä,
Nea esitteli omaa kirjaansa Karille.
Pinjallakin on omia kirjoituksia valmiina.


Ehkä he joskus muistelevat, kuinka saivat lisää kipinää
koulun kirjailijavierailusta?

Sovimme Karin kanssa, että hän tulee myöhemmin
oppilaiden kanssa yhdessä työstämään oppilaiden
omista aiheista tekstiä.
Sitä, mitä olin syksyn alussa jo suunnitellut,
uskomaton mies! (Ei vaan ihminen, tuo mies
oli turha ilmaus, voi saada ajatukset hakoteille.)

Tiina ja avustaja pitivät myös kaksi tuntia, he pienemmille.
Tiinakin aikoi tulla uudelleen, kiva!

Yksi työkavereistani muisti huikata kiitoksen
järjestämästäni päivästä pois lähtiessään.
Kiva, että "yksi palasi kiittämään".

Kakutkin näyttivät kelpaavan.

Savityöt muuttuivat kivikovan saven vuoksi
Darvimassatöiksi.
Idean oppivat kuitenkin,
 miten työtä tehdään makkaratekniikalla.

Julia aikoi alkaa opettajaksi ja Emilia taiteilijaksi,
kaipa olivat saaneet positiivisen kuvan
asioista ja omista kyvyistään,
kivaltahan se tuntui.

Nyt on väsynyt olo, saakin olla.

Taito, voima, tunne lämmittää tässäkin:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Iloitsen kommentistasi!