tiistai 4. helmikuuta 2014

Valo taipuu

Sain tilaamani kirjan
Marja Leena Toukosen Valo taipuu.


Ensimmäiset silmäykset on tehty,

"Olen se vähenevä ihminen
joka kantoi kuusivuotiaana
taskussaan lappua, jossa luki
"olen ihminen"

Sitä lasta, joka piti takkia
ei enää ole

Sitä takkia, jonka taskussa lappu oli,
ei enää ole

eikä sitä taskua
ei lappua
mutta kirjoitus säilyy"

Kiitos, Marja Leena, olet hionut syvimmän kautta
ajatuksia, 
moniin hetkiin on ainesta kirjassasi.

Jo pikasilmäyksillä löysin allekirjoitettavia,
mitä sitten, kun pysähdyn oikein lukemaan.

Jos joskus taas päätän opetella esitettäväksi,
siihenkin materiaalia löytyy.

Hm, en ehtinyt etsiä vielä esikoiseni ilmausta
kirjasi sivuilta, senkin aika tulee.

Kävin eilen ottamassa flunssapiikin,
viimekeväistä en halua kokea toista kertaa.

Käsivarsi ei oireillut, vaikka kolasin naapurini
puolesta päivällä sataneet lumet.

Vein kirkasvalolampun Delkasin iloksi,
yksityisyrittäjän arki on raskasta.
Luojalle kiitos, töitä riittää, mutta vapaahetkiä on vähän
ja oma voimien tankkaus jää vähälle.

Itsekullekin jaksamista serenadin myötä!


3 kommenttia:

  1. Kiitos, jatkan. Tuo lainaamani runo toi mieleen Katri Valan, jostain syystä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos osallistumisesta arvontaani! Sinun blogissasi onkin kotoisa taustakuva, olen kirjoja rakastavasta perheestä :)

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi!