Valo taipuu

Sain tilaamani kirjan

Marja Leena Toukosen Valo taipuu.

Ensimmäiset silmäykset on tehty,

"Olen se vähenevä ihminen

joka kantoi kuusivuotiaana

taskussaan lappua, jossa luki

"olen ihminen"

Sitä lasta, joka piti takkia

ei enää ole

Sitä takkia, jonka taskussa lappu oli,

ei enää ole

eikä sitä taskua

ei lappua

mutta kirjoitus säilyy"

Kiitos, Marja Leena, olet hionut syvimmän kautta

ajatuksia, 

moniin hetkiin on ainesta kirjassasi.

Jo pikasilmäyksillä löysin allekirjoitettavia,

mitä sitten, kun pysähdyn oikein lukemaan.

Jos joskus taas päätän opetella esitettäväksi,

siihenkin materiaalia löytyy.

Hm, en ehtinyt etsiä vielä esikoiseni ilmausta

kirjasi sivuilta, senkin aika tulee.

Kävin eilen ottamassa flunssapiikin,

viimekeväistä en halua kokea toista kertaa.

Käsivarsi ei oireillut, vaikka kolasin naapurini

puolesta päivällä sataneet lumet.

Vein kirkasvalolampun Delkasin iloksi,
yksityisyrittäjän arki on raskasta.
Luojalle kiitos, töitä riittää, mutta vapaahetkiä on vähän
ja oma voimien tankkaus jää vähälle.

Itsekullekin jaksamista serenadin myötä!