sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Ohjailematta paras

Vihdoin suostun laskemaan käsistäni 
Gerbrandin Isä muuttaa yläkertaan.
Vaikka olen  lukenut äärettömän määrän kirjoja,
en ole koskaan kokenut tilannetta, että olisin 
ollut rakentamassa juonen kulkua, ennakoiden,
ja huomannut menneeni metsään.
(Suom. huom.Yleensä vain luen, en ennakoi tulevaa.)

Hah, takakannen tekstissä kerrotaan,
että teos on juureva ja hiljaisen huumorin sävyttämä.


(Tämä kuva on niitä luvatta lainattuja,
kuinkas olisin päässyt kuvaamaan?)

Kirjasta tehdään elokuva, mietin vain,
 miten tuota hiljaista muuttumista voi kuvata?

Jos kaipaat sähäkkää toimintaa. älä ota kirjaa käteesi,
jos sinua kiehtoo mutkikkaat sisäiset muutokset,
ehkä voin suositella.
Pidin kirjasta.

Viikolla monistin lyhennelmän Romeo ja Julia 
näytelmästä kuutosille.
He tekivät niistä innokkaasti esitystä ryhmissä,
maanantaina pääsen näkemään ne ja
voimme tehdä koonnan yhdessä.

Viitosille oli vuorossa Ilias ja Odysseia,
mielenkiinnolla hekin kuuntelivat tarinan lyhennelmää
ja kirjoittivat kartalle paikannimiä.

Omieni kanssa poltimme visakoivuisiin avaimenperiin
Isä tai Isi ja laitoimme
renkaan paikoilleen.
Lahjaa varten he tekivät rasian ja
 sen sitominen paperinarulla
olikin taitoa vaativa koitos.

Ari Partanen, kiitos vieläkin, näin monen
vuoden jälkeen lahjoittamistasi valmiiksi rei'itetyista
visakoivuneliöistä.
Voi olla, että olet rajan toisella puolen,
sydämesi ilmoitteli silloin itsestään,
mutta kiitokset menevät senkin rajan ylitse,
näin uskon!

Viitosille piti keksiä nopeasti tehtävä korttiversio,
ja Johanna-avustajan jelpillä se onnistuikin.


Leimasimissani oli Fordin kuva,
valintaa ehti tehdä leikkaustavan ja taustavärin
osalta.
Itse pidän energisestä oranssista.


Violettiin taustaan laitoin ääriviivatarralla reunukset ja onnittelun.
Oppilaat kirjoittivat .
Sisälle tuli jokaiselle oma teksti.


Gyproc oli saanut muovin suojakseen,
koulu oli paketoitu.


Pihalla oli lunta.

Nyt lauantain ja tämän päivän vesisateiden jälkeen
ainakin Torniossa lumi katosi,
eiliset netin lehtitiedot kertoivat Paakkolantien
 kolarista, joka oli johtunut tiellä olevasta
paksusta lumesta ja vääristä tilannenopeuksista.

Keli oli eilen ihan karmea, en lähtenyt kokeilemaan
kestokykyäni ajaa edestakaisin huonossa kelissä,
vaikka Tapani viettikin ulkoammesynttäreitään.
Sallittaneen kuitata syyslomakäynnillä tuo
eilinen juhla?

Vaikka vettä olikin satanut tai juuri sen vuoksi
tiet olivat kaljamalla ja matka olisi ollut pimeässä 
turhan voimia vievää.

Kokeilin pakurikääpäjuoman valmistusta,
inkivääri siivujen ja hunajan kanssa se oli
juotavaa, ei tuottanut ongelmia ensimmäinen
desilitra.
Valmistin litran kokeillakseni,
kyllä se tulee juotua.

Netistä löytyy monia sivustoja käävästä ja sen
vaikutuksista.

Ex-saunakaveri kokeili soitella viikolla taas, pidin sanani.
Sain muutaman tekstiviestin,
jos en ajellut Roihin, en sitten edes hulluissa
aatoksissa hivenen vertaa ajatellut ajella
etelään päin, amen.

Kaikille isille palakoon kynttilä,
ajatus lie tärkeämpi kuin paikka!

Dionin uusin soi pimeässä, sateisessa illassa.

2 kommenttia:

  1. Hei, utelisin sinulta, että oletko saanut askartelukirppikseltä varaamasi parafiinin. Minä kun vielä odottelen pakettiani. Jos viitsit niin vastaisitko s.postiini tuonenkielo@hotmail.com.

    Terkuin AMI

    VastaaPoista
  2. Ihminen aina niin luottavainen, kuvittelee, että yhteinen kiinnostuksen kohde tekisi meistä samanlaisia. Aina noita sattuu matkan varrelle. Toivottavasti saamme maksamamme!

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi!