Vanhoille rouville pelkoja ja pelkojen voittamisia, sopivasti kumpiakin!

Kyllikki Villa,syntynyt 1923, matkaaja,

on kirjoittanut monia kirjoja, minulle tuli 

Marmustoin blogista vastaan tuo lokikirja.
Kirja lienee kirjoitettu tai julkaistu 2004.

Hetken sain sitä etsiskellä, mutta nyt se on

luettuna ja lukemista odottavat toinen ja kolmas

lokikirja.

Että niinkuin latvasta alaspäin, 

mutta ihan mielenkiintoinen vertailukohta

 tunnelmiin, tuntemuksiin ja mielummin näin,

että päällimmäiseksi jää positiivisimmat kuvaukset.

Totta kai ikääntyminen omine pohdintoineen 

luo omaa tummasävyistä kudettaan

matkan kokemusten, odotusten ja pelkojen

kankaaseen.

Ikäeroa on, mutta jotain samaa meissä jokaisessa on,

oman vapauden kaipuu ja samalla tarve olla kiinni jossain,

vaikkapa vuosien takaisessa tuttavuudessa, Danielissa,
niin kuin Kyllikillä..

Ajatukset: voinko luottaa, olenko olemassa,

miksi olet ynseä, kohdistuuko se minuun,

samalla, kun päällimmäisenä on halu itse päättää

olemisesta, menemisistä,

ja vielä vaihdella päätöksiä.

Olla ikääntyvä, vapautta rakastava

on hiukan vaikeampi yhtälö

kuin nuori samassa tilanteessa.

Kiitos ML. sain taas lukea erilaisen kirjan,

jollain tapaa mielenkiintoisen, koskapa

otin luettavakseni nuo toisetkin lokikirjat.

Tämän enkelikortin tein KT:lle 50v. muistamiseen.

Sisälle A_M. Kaskisen runo.

Ja osalliset nimineen.

Kolmoset ovat melkein kaikki saaneet maskottinsa valmiiksi.

Tämä ängry on ihan pikkumiehen oma

kaava, olemme olleet vain avustajina,

jotta osaset pysyisivät paikoillaan

joko ommellen tai liimaten.

Pikku mies on todella taitava käsistään.

Olemme saaneet vettä eilen ja tänään,

maisemassa ei ole lumenhiventäkään.

Olen nyvertänyt joulukortteja.

Tämä on testikortti helposta versiosta,

revitty kinos ja leikkurilla kuuset ja peura.
Idean sain Jehkottarelta.

Aneemisiin joulutähtiin lisäsin väriä ja kultaisen keskuksen.
Tv:ssä kertoivat ekokorttien olevan muotia,
tämä ainakin on, sen mukaan, jos nyt muotia pitää olla.

Tämän mistelinoksa leimasimesta olin iloinen,

kortti valmistuu pelkistettynä.

Taakse käytin tuota kuusileikkuria,

(ainakin nyt ajattelen, että) se on onnistunut ostos.

Hiukan valju pingu, toisiin laitan enemmän väriä.

Card Candyt käytössä!

Nämäkin kortit sain valmiiksi.

Pikaisesti pistäysin Kauppakeskuksessa Kirstin syntymäpäivien

jälkeen, hain nuo leikkurit.

Kovin oli hiljaista siihen aikaan joulun aloitus,

suurimmat pippalot oli pidetty.

Ensi viikolle lupaavat lämpöasteita ja hiukan vielä

vesisadetta, noinkohan piti paikkansa

se ennuste, että jouluksi saamme pysyvän lumen?

Pakurikääpäjuoma on juotavaa inkiväärijuuren maulla 

pehmennettynä.

Olen testannut kyhmykutinaan sinkkivoidesidettä.

Vanha konsti voi olla parempi kuin

uudet.

On se ainakin turvallisempi kuin tuo kortisoni.

Paraffiinipaketista ei ole kuulunut mitään,

ensi viikolla kyselen, miten poliisi suhtautuu petokseen.
(Edit. 19.11. paketti oli Tornion postissa.
29.10. maksettu ja 19.11. perillä,
saas nähdä, painaako 4,5kg?
Edit.2. Amin 4,5kg oli ollut 4 kg ja minulla
näyttää olevan 4,1 kg. En ole kuullut,
että paraffiini on noin haihtuvaa!
Varokaa, ystävät, Päivi J:n tavaroiden
ostamista askartelukirppikseltä.)

Kaipailemme pikkupakkasta ja 5-10 cm lunta,

liikaako?

Rauhoittumista, lämpimiä ajatuksia.