Suvi jatkuu

Hämmentävän lämpimillä päivillä olemme

saaneet syksyä alkaa.

Öisinkin on ollut 14-16 asteen lämpötiloja.

Viime syksynä puiden lehdet olivat tähän aikaan jo
ruskeana ja tuulet pöllyttivät niitä pihanurmikolle.

Nyt lehdet ovat vielä puissa, hyvin vähän

on leijunut maahan.

Tuuliakaan ei ole ollut kuin yksi rajumpi.

Siis kuusi (ainakin) on odotettavissa.

Lauantaina kokosin sekä puutarhaimurin, Bosch ALS, että

uuden pölynimurin, Dyson DC19 T2.

Hm, minä varsinainen tekniikan ihmelapsi, sain kaikki

osaset kohdalleen.

Ulkona en esittänyt demoa, mutta sisällä kokeilin,

enkä tunnusta, että pölyä löytyi.

Kirkkaan pölysäiliön läpi näkyy kaikki sisälle imaistu,

ainakin tietää, ettei turhia huitele imurillaan.

Eilen ja tänään kiusasin jalkojeni (erityisesti polvien) kestävyyttä,

hyvin kesti saavuttaa 16 km tunnissa, hiki virtasi.

Luin Kathy Kellyn Uusia alkuja ja yli puolen välin

on menossa uusi kirja John Verdon Murhakierre.

Aika paksu kirja, 604 sivuinen.

En ole lukenut hänen edellisiään, tämä on hänen kolmas kirjansa.

Taitavasti hän sitoo monia elementtejä yhteen,

en koe kompastelevani lainkaan.

Otin pitkästä aikaa käyttöön pienen tehosekoittajani ja

tein chiasiemenhyytelöstä, mustaherukasta, rahkasta

ja banaanista terveellistä välipalaa.

   

Aamupuuron kanssa otin soijalesitiinirakeita

ja iltateeksi Sleep easy teetä.

Ruohonjuurestahan niitä olen tilannut.

Käyttökelpoisia kaikki!

Kaido ja Kenno seurailivat vielä eilen yläpuolellaan

tapahtuvaa liikennöintiä.

Tänäänkin on kuulunut pesältä voimakkaita ääniä,

ovat vielä pesällä.

Kiltisti Ilmar on ruokkinut poikasiaan.

Irma on lähtenyt jo kohti Afrikkaa.

Pulkkinen oli napannut Marjaniemen sääksen matkallelähdön.

Vuokko on avannut siipensä ja jättänyt

suopesän.

Herttainen laulu ystävyydestä,

toivon, sinulla on joku, joka jakaa

kanssasi lämpimän syystuulen, ruskapuiden loiston

ja iltaruskon.