Mannerheiminkin!
Marski-rukka, pyörii tietysti mullan alla.
Onko pakko rääpiä kaikkea, mitäs itse olisitte
osanneet niissä olosuhteissa tehdä,
ei olisi sitten vaineskaan yhtään ainutta virhettä
tullut tehtyä.
Ja sitten viikonlopun pitkään pohdittu ajatus,
kauhistuksen kanahäkki,
ettäs laitetaan rakennekynsiä ja ripsipidennyksiä!
Ellei minulla olisi rakennekynsiä, millaiset mahtaisivat sormenpääni
olla, viime talven stressin seurauksena hiukseni puolittuivat
(Luojan kiitos, oli mistä puolittua!)
ja kynteni alkoivat halkeilla ja lohkeilla.
Syön Priorin Extraa ja odotan ajan kanssa saavani vahvennusta
sekä hiuksille että kynsille.
Viikonlopun sateli, mutta tänään jo paistoi.
Töistä tultua nappasin jotain suuhuni ja kiirehdin
ulos pudonneiden lehtien metsästykseen.
Uusi leluni, puutarhaimuri, oli tehokas, mutta
minulla oli vain 25m pitkä johto, joten harasin sitten
loput.
Keräsinkin kaksi puutarhakärryllistä lehtiä.
Posket kuumottavat vieläkin, selkään on otettava
särkylääke, ettei huomenna kipuile.
Huomenna tuuli saa ainakin naapurin puolelta lennätettyä
lehtiä lisää, mutta ainakin nyt nurmi ja asfaltti ovat kuin nuoltuja.
En ole oikein tyytyväinen TH:n embossausjauheeseen.
Se onneton ei tahdo sulaa, paperi alkaa jo
ruskistua, ei ole yhtään hyvä.
Noista sembramännyn havuista pidän,
nyt on ensimmäinen joulukortti,
kuuden tuikun kortti, tehty.
Nyt pitäisi korjailla kokeita,
siis levollista unta ja kirkasta syksyn päivää
toivottelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Iloitsen kommentistasi!