Haudutettua punakaalta, suklaa-tryffeliä ja kirjoja

Punakaali hautuu kattilassa sipulin ja omenalohkojen

kanssa, ohje on taas suuntaa- antava,

punaviinikin puuttuu,

muista hökheistä puhumattakhaan!

Yölukemisena minulla on ollut

Saara Kesävuoren Saarroksissa

ja Catherine Cooksonin  Kartanon portit.

Cookson ei ole ollut aiemminkaan suosikkiluettavani,

tässä kirjassa naisen aseman korostus ei ollut niin 

yksioikoisen karsea.

Onko joku tutkinut, mistä johtuu, että nainen

on ollut sieluton, osaton,

nainen epätäydellinen mies(?)

ei kai vain uskonnosta?

Kesävuoren kirja oli sumppuun ajautuneiden

ongelmaisten ihmisten soppa

katoliselle kirkolle luovutetulla saarella.

Taloutta hoitava Siiri ainoana "normaali",

kirja on kirjoittajansa ensimmäinen dekkari,

yölukemiseksi oli minulle liian takkuileva,

monesti laskin pois, ennen kuin uni oli edes vieruskadulla,

 saati porraspuulla.

Ei ollut minun tyyppinen, itse taas otin pyörivästä hyllystä.

Oma vika.

Nyt olen lukemassa itselleni enemmän sopivaa kirjaa,

Riikka Pulkkisen Totta.

Syitä, seurauksia, pohdintoja,

lempeää käsittelyä taakse jätetyille muistoille

kuoleman lähestyessä.

Henkilöt tuntuvat eläviltä ongelmiensa kanssa,

kiusaannut, kun koen tarranauhalla lätkäistyjä

ongelmia ajatuksella otan pois, jos ei sovi.

Oikeasti ongelmat repivät nahankin, kaivautuvat sisuksiin,

ei niitä nyhtäistä,

on elettävä.

En ollut ostanut nk. pakollista suklaarasiaa,

postin tuomasta paketista löytyi mm.

Brunberg Oy:n Minttutryffeli täytesuklaata,

auts, syntisen hyvää.

Ortusin Suklaa-tryffelitee odottaa iltaa,

on mielenkiintoista maisteltavaa.

Kiitos postipukki!

Yhä edelleenkin:
 joulurauhaa!