torstai 14. maaliskuuta 2013

Kuivuneet luumut

Nyt minulla on kolmas kirja lassottavana
Chimamanda Ngozi Adichielta,
Huuto netistä odottelen
 Puolikas keltaista aurinkoa kirjaa omakseni.


Purppuranpunainen hibiskus oli hyvä, 
pidin sen monikerroksellisuudesta,
raha, valta, uskonto/"pakanat", maan kulttuuri/
perheen sisäinen kulttuuri
ja tietty nuorten kasvu omaksi itsekseen.

Biafran sodasta kertovaa kirjaa olen
huutamassa, varmaankin saan,
sillä tuskin on useampia haluajia.

Lapset oppivat netistä monenmoisia,
viimeksi kuulin pikkuisten eksyneen 
paljaiden pintojen sivuille.

Itse huomasin hämmästyksekseni 
viitoskanavalta myöhäisillan antina
imuharjoitteluopetusta.
Hups, kuka valvoo, etteivät lapset valvo
aikuisten nukkuessa ja saa rankkaa opetusta
ymmärtämättömään mieleensä??

Viimeisin lallatus ja liikehdintämatkinta on 
Gangsta Style, uh, en osaa löytää siitä
positiivista millään!

Otin kuitenkin yrityksen muuntaa asian käyttöjutuksi,
eikös tullutkin oivallisia pikku-ukkoja?

Neuvoin, missä järjestyksessä osaset piirretään,
olipas innostunutta joukkoa!


Portaikon seinällä saavat ihailua osakseen papparaiset.


Yllättävän hyviä tulikin, vai?


Arvelivat kuiskaillen, ettei taida joka koulussa oppilaat
piirrellä Gangstaa.


Tänään oli lyhyt työpäivä, kylmä ja aurinkoinen.
Lisäaurinkoa sain, kun eräs pieni
mies tuli välitunnilta, kuiskasi ohimennen
"Älä lähde vielä, minulla on jotain sinulle."


Ja olihan hänellä, itsetehty kortti.
Pieni mies oli alkuviikosta meidän luokassa,
kun toiset hiihtivät, eikä hänellä ollut
suksia mukana.

Kävin Instrussa laseja uusimassa,
houkuttelivat piilareita kokeilemaan,
reilut 20 vuotta on edellisestä kokeilusta.
Tuskinpa innostun, silmiin täytyy saada kosteutta,
minkäs voit, kuivuu, kuivuu!
Nikkeliallergia puskee esille nenätyynyjen
 silikonin sisältä, titaniumsangoissa
ei vain ole kovin hyviä valikoimia,
kurjaa!

Kivikauden aikaan olisin jo maata,
mitäs elämme kuivahtaneiksi luumuiksi,
oma vika.

(Ovat väittäneet, että laihduin,
kuinkas en olisi, mikään ei maistunut,
lopulta ei mehukaan.)
Samanlaista kuuria en halua toiste!

Olen etsinyt historian tunneille saamelaisista 
taltioitua dvd:tä,
ei oikein löydy.
Yritän kysellä Siiri Magga-Miettuselta,
josko hän tietäisi.

Tänään kokeilin kirjan kanssa tehtävää koetta,
eivät olleet kaikki tyytyväisiä,
luulin toisin.

Aillohasin muistoksi:



3 kommenttia:

  1. Hieno Mari Boinen kappale tutuissa maisemissa Oslossa. Kiitoa, laitan talteen.

    VastaaPoista
  2. Hauskoja ukkeleita, kyllä tuota kaapaletta on kuultu monessakin paikassa, oikeastaan huvittavan hauska. Ihanan kortin olet saanut. Aurinko paistaa ja pakkanen nipistelee ulkona.

    VastaaPoista
  3. ML: Eikö totta, mielellään Marin ääntä kuuntelee!

    Tia: Naapurikoulun opekin halusi ohjeet pikku-ukon piirtämiseen, hih! Kortin tekijä on välillä aika hankala, mutta osaa näyttää tuota parempaakin puoltaan yhtä antaumuksella. Auringon kirkkaus on ihmeellistä!

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi!