You Rise Me up

Viron sääksien ykköspesällä käy Piret

huutelemassa kalaa, toisinaan Madis tuokin.

Monenlaista pohdintaa tuo pesä asukkeineen

on aiheuttanut.

On lohdullista katsoa viime kesän videopätkää
You Rise Me up.

Kolmosten kuviksessa toteutimme omalla sabloonalla
kasvin lehtiä, filigraanikukkia ja haitaritaitosperhosia.
Eivätkös olekin hyvän näköisiä?

Kevätjuhlavastaavat kysyivät näitä koristeeksi
urheiluhallille,
toki saavat laittaa ne esille!

Tänään on ollut lämmintä heti aamusta.
Kolmoset, viitoset ja kuutoset kävelivät laavulle
makkaranpaistoon.
Siinä samassa pelasivat jalkapalloa,
ja vaikka minusta ei ollut aiheellista, myös korttia.

Tämän kuvan rohkenen laittaa, eihän tästä tunne ketään.

 

 

Neljä korttia, tuo poikien kortin pohja on omatekemä,

mutta kiireessä ei niitä kovin monta ehdi,

ostopapereita olen metsästänyt,

näin pienessä kaupungissa ei ole kovin laajoja valikoimia.

Tänään sain summan, jolla Unicef-kävelyn muodossa

autoimme maailman lapsia,

n. 560€ kertyi sponsoreilta, hienoa!

Yli 30 lasta saa sillä koulumaksun vuodeksi Malissa.

Hain Pohjolan Kaisalta parhaimmille kävelijöille

palkintoja.

Toivottavasti ne kannustavat ensi vuonnakin

hyvään osallistumiseen.

Kuvat lainasin Unicefin sivulta.

Luin Mary Higgins Glark'n Missä olet nyt?

Luin, en varmaankaan ollut itse otollisella mielellä,

kirja ei sytyttänyt.

Olen kyllä pitänyt hänen kirjoistaan, nyt jätin kirjan huoleti
odottemaan seuraavaa iltahetkeä
ja näin lukeminen venyi yllättävän pitkäksi.

Ah ja oi, Kaisa kysyi ulkosaunaan ja uimaan,
matkaa on vain aikas pitkälti,
työpaikan ohi vielä 10 km.

Meillä on ollut tänään kuuma päivä,
suihkuun kaipaa ja vaatteet pikapesuun.

Melkein kaipaisi "kunnon" kulkuneuvon tilalle ilmastoitua,
mutta eipä näitä kelejä kovin kauaa pruukaa kestää.

Oppilaat toivat tuomenoksan opelle,
kiitos, tuli kesä!

Juhannuksen aikaan kullerot ja tuomet ovat
tavanneet kukkia, nyt tuomet valkoisenaan ja
tien pientareet keltaisenaan.