Vieläkin ujutan toiveita, onnistuneeko?

Eräs pikaluku, Tove Alsterdal Kadonneet.

Nainen, joka etsi miestään,

 kulkee mutkikkaassa labyrintissä,

kohdatut ihmiset kulkevat omien 

intressiensä mukaan.

Kirjassa piti olla kolmen naisen kohtalo,

kaksi näistä oli selvästi sivuosassa, 

jopa hiukan sumun seasta nähtynä.

Hetkin tuli mieleeni Miami Vice,

rannassa kelluva alus, hienoissa puvuissa

kulkevat miehet,

räjähtävä tulipalo.

Lopussa oli hellyttävää  naivismia.

Siis luin, en ihmeemmin pitänyt, 

Kävin ostamassa oppilailleni jalkapallon, ihan oman ja

tietty omilla rahoillani, kun ei kuulemma ole.

(-siis rahaa eikä palloja.)

Ja  uudelleen yritin ujuttaa ostoslistalle niitä

frisbeekoreja, jotta lapsilla olisi jotain 

luvallista tekemistä.

Saas nähdä, kuinka ajatukseni koreista käy,

eivät ne ole kuin n. 100€/kpl, ja

 vähimmillään 3-4 riittäisi.

Pienimmät, ressut, olivat ottaneet koulun aidasta 

hieman irronneita lautoja leikkeihinsä,

 kaikkine nauloineen ja niistä kävivät kiistaa.

Onpa huomenna ainakin iloa uudesta pallosta.

Engl.sanakoe oli mennyt poskelleen ja

juonimme opettajan kanssa, että 

ottaisin omilla tunneilla joskus avustavaa roolia

englannin harjoittelemisessa.

Kolmoset ovat niin kovin pieniä ymmärtämään,

että oppiminen on työtä,

kertaamista ja kertaamista.

Ulkona on pimeää, utuisen pilven takaa

kurkistaa kuun puolikas.

Huomenna menen kahden tunnin hierontaan,

ah ja oi ja voi, eipäs taida olla olo kovinkaan

virkeä sellaisen hoidon jälkeen,

mikäli entisistä mitään muistan?

Toivottavasti hartiaseutu pehmenee.

Illan rauhoittumista ja levollista unta,
vaikka lyhyissäkin pätkissä!