Usva väritti aamun näkymiä,
oli kovin harmaan näköistä.
Sain jäseneni liikkeelle kuitenkin ja poljin
taas tunnin, yli 350 kcal ja 14-15 km.
Jälkeenpäin tuntuu aina hyvältä,
vaikka välillä takkuaisi.
Kävin tilaamassa H-rannalta koiran kieltokyltit,
siellä ne ovat puolta halvemmat, joten kannatti
vaikka kahdesti käydä.
Samalla hain Asu Keitaasta kahdet työhousut,
beesit caprit strasseineen ja mustat pillit.
En aio olla aina samanlainen, ärsyttää itseänikin,
ettei tarvitse peiliin katsoa, kun tietää, mitä sieltä
silmiinsä saa.
Kolmet uudet yläosat olen hankkinut jo aiemmin.
Marja Leena pohdiskeli ajan taipumista,
nauratti eilen illalla, kun en löytänyt puhelintani.
En edes sillä varasellaisella soittaessani.
Eilen aamulla sain uuden tuolin Askosta, Harlekiinin.
Sitä suihkuttaessani terassilla vein puhelimeni
sinne ja "omia jälkiä kulkiessani" löysin sen illalla sieltä,
koko päivänä en ollut muistanut koko laitetta.
No, oli siihen tullut viisi puhelua,
mutta ei maailma kaatunut.
Malli on tämä, puuosatkin oikean väriset, mutta
tuolissani kangas on musta.
Edellinen Aallon tuoli oli ylös noustessa
tullut ongelmaksi, liian matalalta oli
vaikea nousta.
Tuoliin kuuluisi rahi, aion keksiä oman versioni,
sellaisen, joka vie vähemmän tilaa, jaloille.
Sain luettua Nina Lugovskajan Haluan elää.
Ihmeellistä, miten rohkeita ihmiset ovat olleet,
vaikka ovat tienneet omien mielipiteidensä
aiheuttamat vaarat.
Nina miehineen kuoli 1993-1994.
Kekkosen adjutantti Esa Seppänen on kirjoittanut kirjan
Myyteille kyytiä.
Tuo kirja olisi mielenkiintoista lukea, hänellä on
eletyn elämän tietoa yhteistoiminnan sujumisesta
venäläisten kanssa.
Toinen kirja, minkä luin on Riitta Jalosen Hula-hula.
(Hm, pyöritinhän minäkin tuota vannetta kolme ja puoli tuntia.
Enempi olisi häirinnyt pirtissä liikkumista liiaksi,
tilat olivat pienet.)
Kirja oli helppo lukea, monia asioita löysi omasta lapsuudesta,
ja monia naapurin tyttöjen kanssa tehtyjä juttuja
muistui mieleen.
"Se, mitä ihanteena hengessäsi kannat,
on ennustus siitä,
mikä lopulta on sinussa toteutuva."
Tuo oli Hellän isän mietelause kaapin ovessa.
Tein yhden kortin, minulle aivan epätyypillisen,
värit ja räpellys.
Perhonen on kuvattu salamalla
ja ruusu ilman salamaa.
Molemmista näkee jotain, mitä ei toisesta näe.
Kukkanen on keväällä jemmatun suomenkielen sanakirjan
sivuista tehty, siksi sen säästinkin.
Salamalla otetussa kuvassa lähinnä oikea väri.
Tarkoitus on tehdä telinekortti valmiiksi,
pitää tehdä lisää kukkia tuolla tavalla.
Tänään on loman viimeinen päivä,
huomenna on veso ja rauha ja omien ajatusten
tila kapenee.
Tänään aion pyöräillä vielä uudelleen,
kiloille haluan antaa poistumiskäskyn.
Mielikin siinä virkistyy.
Kirstin blogista löysin hyvää, rauhoittavaa musiikkia.
Saanen lainata?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Iloitsen kommentistasi!